Discovery paljastaa antibiooteille vastustuskykyinen streptokokki kurkku voi olla liian lähellä mukavuutta

– Jos tästä bakteerista tulee todella resistentti näille antibiooteille, sillä olisi erittäin vakava vaikutus miljooniin lapsiin ympäri maailmaa. Tämä on hyvin huolestuttava mutta uskottava käsitys, joka perustuu havaintoihimme. Resistenssin kehittymisellä beetalaktaamiantibiooteille olisi merkittävä kansanterveydellinen vaikutus maailmanlaajuisesti, sanoi filosofian tohtori James M. Musser., tutkimuksen johtava kirjoittaja ja Houston Methodist Hospitalin patologian ja Genomilääketieteen osaston puheenjohtaja.

Musser ja hänen osastonsa jäsenet tekivät yhteistyötä lähes tusinan laitoksen kanssa seitsemässä maassa, ja tämä tutkimus näkyy verkossa Jan-lehdessä. 29 Journal of Clinical Microbiology-lehden numero.

aiemmin vuonna 2019 julkaistu tutkimus, jossa kuvailtiin kahta toisiinsa liittyvää bakteerikantaa, pakotti Musserin ryhmän Houstonin Metodistitutkimusinstituutissa ja hänen yhteistyökumppaninsa ryhtymään tähän mittavaan kansainväliseen projektiin. He hyödynsivät genomisekvenssikirjastoaan, joka oli peräisin 7025 A-ryhmän streptokokkikannasta, jotka oli kerätty useiden vuosikymmenten aikana eri puolilta maailmaa.

– näistä noin 2%: ssa havaittiin kiinnostavia geenimutaatioita. Testasimme sitten kantoja kliinisen mikrobiologian laboratoriossa varmistaaksemme niiden alentuneen alttiuden beetalaktaamiantibiooteille, kertoo bakteriologian professori Jaana Vuopio, yksi tutkimukseen osallistuneista tutkijoista.

tutkimus korostaa tartuntatautien seurannan merkitystä

lähes kolmannes tutkimukseen valituista bakteerikannoista oli Suomesta. Suomen tiedot kerättiin kansallisesta tartuntatautien seurantarekisteristä, joka perustuu laajaan kansalliseen yhteistyöhön kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa.

tutkimus osoitti, että A-streptokokkikannat ovat vuosien saatossa yrittäneet kehittää vastustuskykyä penisilliinille ja muille vastaaville antibiooteille useita kertoja. Näin on tapahtunut eri aikoina ja useissa maissa.

– enää ei voida tuudittautua uskomaan, että mikään a-streptokokkikanta ei tule vastustuskykyiseksi näille tärkeille ja laajalti käytetyille antibiooteille. Jos tällaiset kannat yleistyisivät, lievienkin A-streptokokki-infektioiden hoitaminen olisi vaikeaa, Vuopio sanoo.

löydökset korostavat myös sitä, kuinka tärkeää on panostaa tartuntatautien diagnostiikkaan ja seurantaan, jotta tällaiset mutaatiot voidaan tunnistaa mahdollisimman nopeasti.

– tutkimusryhmän seuraavissa vaiheissa kokeillaan, miten mutaatiot syntyvät ihmispotilailla, miten ne voivat vaikuttaa ihmisen sairauksiin ja miten ne voivat muuttaa bakteerin virulenssia, summaa johtava asiantuntija Jari Jalava terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

pitkään luultiin, ettei penisilliiniresistenssiin johtavia geenimutaatioita ole, mutta joidenkin kantojen alentunut herkkyys viittaa siihen, että penisilliini ja siihen liittyvät antibioottihoidot streptokokin nielussa saattavat lopulta heikentyä tai olla täysin tehottomia. Nämä havainnot korostavat sitä, että tarvitaan kiireesti rokote, joka suojaa ihmisiä A-ryhmän streptokokeilta.

– kyseessä voisi olla maailmanlaajuinen kansanterveydellinen tartuntatautiongelma. Kun strep-kurkku ei reagoi etulinjan antibiootteihin, kuten penisilliiniin, lääkäreiden on alettava määrätä toisen linjan hoitoja, jotka eivät välttämättä ole yhtä tehokkaita tätä organismia vastaan, sanoi Musser, Fondren Presidential Distinguished Chair Houston Methodist Research Institute and Houston Methodist Hospital.

muita tutkijoita, jotka tekivät yhteistyötä tämän paperin parissa, oli muun muassa Stephen B. Beres, Luchang Zhu ja Randall J. Olsen (Houston Methodist Research Institute and Houston Methodist Hospital); Jaana Vuopio ja Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela (biolääketieteen Instituutti, Turun yliopisto); Hanne-Leena Hyyryläinen (terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki); Karl G. Kristinsson (Landspitali University Hospital and University of Islanti, Reykjavik, Islanti); Jessica Darenberg (Ruotsin Kansanterveysvirasto, Solna, Ruotsi); Birgitta Henriques-Normark (Karoliininen instituutti ja Karoliininen yliopistollinen sairaala, Tukholma, Ruotsi); Steen Hoffmann (Statens Serum Institut, Kööpenhamina, Tanska); Dominque A. Caugant (Norwegian Institute of Public Health, Oslo, Norja); Andrew J. Smith ja Diane S. J. Lindsay (Glasgow Dental Hospital, School University of Glasgow, Scottish Microbiology Reference Laboratory, Skotlanti); sekä David Boragine ja Timothy Palzkill (Baylor College of Medicine).

tulokset julkaistiin Journal of Clinical Microbiology-lehdessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *